Miten aloittaa kunnonvalvonta teollisuudessa?

Värähtelymittaukseen perustuva kunnonvalvonta on yksi tehokkaimpia tapoja vähentää yllättäviä laiterikkoja, parantaa tuotannon käyttövarmuutta ja kohdistaa kunnossapidon toimenpiteet oikeisiin asioihin. Teollisuudessa laitteet eivät yleensä vikaannu täysin sattumalta. Usein laakerivaurio, epätasapaino, linjausvirhe tai mekaaninen väljyys näkyy värähtelymittauksissa jo paljon etukäteen ennen kuin ongelma tai konevaurio pysäyttää tuotannon.

Kunnonvalvonnan aloittaminen ei tarkoita, että koko tehdas pitää anturoida kerralla tai että kunnossapidon toimintamalli täytyy muuttaa yhdessä yössä. Hyvä alku syntyy tunnistamalla kriittiset koneet, mittaamalla niiden nykyinen kunto ja rakentamalla sen pohjalta järkevä kunnonvalvontastrategia. Tärkeintä on aloittaa niistä kriittisistä laitteista, joiden vauriot ja pysähtyminen aiheuttaa suurimmat kustannukset, turvallisuusriskit tai toimitusvarmuuden ongelmat.

Miksi kunnonvalvonta kannattaa aloittaa?

Perinteisessä kunnossapidossa laitteita huolletaan usein määräaikojen mukaan, ja usein jopa turhaan tai vasta silloin, kun vika on jo aiheuttanut häiriön. Molemmissa tavoissa on riskinsä. Liian aikainen huolto lisää tarpeettomia kustannuksia, mutta liian myöhään tehty huolto voi aiheuttaa tuotantokatkon, sekundäärivaurioita ja kiireellisiä varaosahankintoja.

Kunnonvalvonnan tarkoitus on tuoda päätöksentekoon mitattua tietoa. Kun esimerkiksi moottorin, pumpun, puhaltimen, vaihteiston tai kuljettimen kuntoa seurataan säännöllisesti, kunnossapito voi suunnitella toimenpiteet ennakoivasti. Tämä parantaa tuottavuutta ja vähentää tilanteita, joissa korjaus joudutaan tekemään kiireessä.

Käytännön hyöty näkyy usein kolmella tavalla: yllättävät seisokit vähenevät, huoltotoimenpiteet voidaan ajoittaa paremmin ja varaosat ehditään hankkia ennen kriittistä vikatilannetta. Samalla kunnossapitopäällikkö, tuotanto ja johto saavat yhteisen tilannekuvan laitteiden kunnosta.

Värähtelymittaus kertoo paljon pyörivien laitteiden kunnosta

Värähtelymittaus on yksi tärkeimmistä kunnonvalvonnan menetelmistä pyöriville koneille. Sen avulla voidaan havaita esimerkiksi alkavia laakerivikoja, epätasapaino, linjausvirheitä, laakerivaurioita, resonanssia, mekaanista löystymistä ja hammasvaihteiden ongelmia.

Mittaus voidaan tehdä määräajoin kannettavalla mittalaitteella tai jatkuvatoimisesti kiinteällä tai langattomalla värähtelyanturilla. Aloitusvaiheessa monelle teollisuusyritykselle sopii hyvin kunnonvalvontapalvelu, jossa asiantuntija mittaa valitut kohteet, analysoi tulokset ja antaa selkeät toimenpidesuositukset. Näin asiakas saa nopeasti käsityksen laitteiden nykytilasta ilman, että omaan organisaatioon tarvitsee heti rakentaa täyttä kunnonvalvonta ja värähtelyjen analyysiosaamista.

Esimerkiksi tuotantolaitoksen kriittinen puhallin voi toimia ulkoisesti normaalisti, vaikka värähtelytaso kertoo kasvavasta epätasapainosta. Jos tilanne havaitaan ajoissa, voidaan suunnitella tasapainotus hallitusti seuraavaan huoltoseisokkiin. Ilman mittausta sama ongelma voi edetä laakerivaurioksi ja lopulta pysäyttää koko puhaltimen toiminnan ja aiheuttaa tuotantotappiota sekä ylimääräisiä korjauskuluja.

Mistä kunnonvalvonta kannattaa aloittaa?

Hyvä aloitus ei ole mahdollisimman laaja mittausohjelma, vaan oikein rajattu kokonaisuus. Ensimmäinen vaihe on tunnistaa tuotannon kannalta kriittiset laitteet. Näitä ovat esimerkiksi pumput, puhaltimet, kompressorit, vaihteistot, sähkömoottorit, kuljettimet ja prosessilaitteet, joiden vikaantuminen pysäyttää tuotannon tai aiheuttaa merkittäviä laatupoikkeamia.

MLT:n näkökulmasta järkevä aloitusmalli on käytännönläheinen auditointimalli:

• Kartoitetaan kriittiset kohteet, lähtötietojen keräys
• Tehdään lähtötason mittaukset valituille koneille
• Raportoidaan laitteiden kunto sekä toimenpidesuositukset
• Sovitaan jatkoseuranta, sekä miten kunnonvalvontaa on hyvä jatkaa

Näin asiakas saa heti hyödynnettävää tietoa, ei vain mittausdataa.

Mitä asiakas saa kunnonvalvonnalla aikaan?

Kunnonvalvonnan suurin arvo syntyy siitä, että kunnossapito muuttuu reaktiivisesta ennakoivaksi. Asiakas saa paremman näkyvyyden laitteiden todelliseen kuntoon ja pystyy tekemään päätöksiä mitatun tiedon ja ammattimaiset analyysien sekä toimenpidesuosituksien perusteella.

Käytännössä lopputuloksena asiakas voi saada esimerkiksi mittausraportin, laitekohtaiset kuntoluokitukset ja trendiseurannan, selkeät havainnot ja suositukset jatkotoimenpiteistä. Raportista selviää, mitkä laitteet ovat normaalissa kunnossa, missä on tihennettävä valvontaa ja mitkä kohteet vaativat toimenpiteitä nyt ja lähitulevaisuudessa.

Säästöt syntyvät yleensä tuotantokatkosten vähenemisestä, kiirekorjausten välttämisellä, varaosien oikea-aikaisella hankinnalla ja siitä, että huollot voidaan kohdistaa oikeisiin laitteisiin ja oikeaan aikaan. Kunnonvalvonta ei siis ole vain tekninen mittauspalvelu, vaan tapa parantaa käyttövarmuutta, turvallisuutta ja kunnossapidon kustannustehokkuutta yhdessä asiakkaan kanssa.

Milloin kunnonvalvonta kannattaa aloittaa?

Kunnonvalvonta kannattaa aloittaa viimeistään silloin, kun samoissa laitteissa esiintyy toistuvia laakerivikoja, värähtelyongelmia, kytkinvaurioita, tiivistevuotoja tai odottamattomia seisokkeja. Aloittamista ei kuitenkaan kannata jättää siihen hetkeen, kun ongelmat ovat jo kriittisiä.

Hyvä hetki aloittaa on esimerkiksi uuden tuotantolinjan käyttöönotossa, kriittisten laitteiden huoltostrategiaa päivitettäessä tai silloin, kun kunnossapidon kustannuksia halutaan hallita paremmin. Myös ennen suunniteltua huoltoseisokkia tehty värähtelymittaus eli kuntoauditointi auttaa priorisoimaan, mihin laitteisiin seisokin aikana pitää keskittyä.

Kunnonvalvonta toimii parhaiten, kun mittauksia ei tehdä yksittäisinä irrallisina tarkastuksina, vaan osana jatkuvaa kunnossapidon kehittämistä. Jo muutaman mittauskierroksen jälkeen alkaa muodostua trendi, jonka avulla muutokset voidaan havaita luotettavammin ja ennakoidusti.

Tiivistelmä

Kunnonvalvonnan aloittaminen ei vaadi monimutkaista järjestelmähanketta. Usein paras ensimmäinen askel on kriittisten laitteiden kriittisyyskartoitus ja värähtelymittaus eli auditointi, jonka perusteella saadaan selkeä kuva nykytilanteesta. Kun mittaustieto yhdistetään kunnossapidon käytännön kokemukseen, voidaan tunnistaa riskit aikaisemmin ja suunnitella toimenpiteet paremmin.

MLT auttaa asiakkaita valitsemaan kohteeseen sopivan mittaustavan ja teknologian, toteuttamaan mittaukset ja tulkitsemaan tulokset käytännön kunnossapidon näkökulmasta. Tavoitteena ei ole tuottaa pelkkää dataa, vaan auttaa asiakasta tekemään parempia päätöksiä tuotannon käyttövarmuuden parantamiseksi.

Ota yhteyttä, niin arvioidaan kohteeseesi sopiva kunnonvalvonnan ja värähtelymittauksen aloitustapa.